Kylmyys on tosiaan taalla mennyt minuun kunnolla, olen nyt kuukauden sairastanut ja olen vasta nyt tervehtymassa. Viime viikonloppukin meni vuoteen pohjalla kokonaan, enka voinut kuvitellakaan lahtevani minnekaan Halkidikille. Sina viikonloppuna Kreikassa juhlittiin polytekhneion paivaa, muisteltiin siis niita opiskelijoita jotka sotilasjuntta tappoi kapinassa vuonna 1973. Yliopisto saastyi tana vuonna suurelta metelilta, koska yliopisto paatettiin pitaa auki ihmisille, eivatka anarkistit paasseet riehumaan. Aikaisempina vuosina kuulemma koko kaupunki on usein ollut sekaisin.
Kuoroltamme ilmestyi viime viikolla CD-levy. On kylla aika hienoa laulaa sellaisessa kuorossa, vaikka olenkin vasta tallainen aloittelija. Joku sanoi, etta kylla se taitaa olla Makedonian paras kuoro, ja varmasti onkin, kylla CD on sen verran tasokas. Ja porukka perustettiin vasta viime helmikuussa! Viime viikolla opiskelimme kuoroharjoituksissa pyhan Johannes Kukuzeleksen saveltamaa Mega Isonia, joka on bysanttilaisen musiikinteorian harjoitusteos. Yliopistolta tuli bysanttilaisen musiikin paleografian lehtori kertomaan meille sen kasikirjoitusperinteista ja tulkinnoista.
Olen huomannut viime paivina, etta kreikkani on sujuvoitunut huomattavasti. Edelleen on suuria puutteita sanavarastossa, mutta nyt kielioppi alkaa sisaistya ja alan ajatella suoraan kreikaksi, ja sita myota myos puhenopeus kiihtyy. Hauska on myos huomata, etta alkaa ymmartaa melko hyvin jo ihan tavallisia kreikkalaisia kirjoja ja sanomalehtia.
Meilla oli viime sunnuntaina myos Suomi-seuran pikkujoulutoimikunnan kokous. Minusta tuli sitten pikkujoulujen juontaja, suomeksi ja kreikaksi! Taytyy ottaa vahan joulusanastoa selville, ettei mene sormi suuhun juontaessa. Kokouksesta kotiin palatessani nain alakerran tavernassa Iston ja Ilkan, suomalaisia Hameenlinnan seurakunnasta. Oli mukava Suomi-ilta siis.
Lauantaina tapasin sattumalta ehtoopalveluksessa nunna Nektarian johon tutustuin Valamossa. Han on amerikkalainen nunna joka asuu talla hetkella Moskovassa. Han oli aivan hammastynyt yllatystapaamisestamme, samoin mina, koska olin ajatellut hanta edellisena paivana! Maanantaina han sitten teki minusta haastattelun toimittamaansa lehteen, kerroin lapsuusvuosistani Suomessa. Hiihtaminen tuntuu ulkomaalaisista aina niin eksoottiselta!
Tiistaina meilla oli kokooinen palvelus kirkossa Jumalanaidin temppeliinkaynnin kunniaksi. Oli erittain hieno palvelus, lauloimme kahdella kuorolla. Suomeenkin toisinaan toivoisi tallaista aktiivisempaa toimintaa juhlien eteen.
No comments:
Post a Comment