Byrokratian pyorteissa

Olen viettanyt erittain byrokratiantayteisen viikon. Jotta voin avata internetyhteyden, pitaa olla lankapuhelinliittyma. Jotta voin avata lankapuhelinliittyman, pitaa olla kreikkalainen verotusnumero. Jotta saa verotusnumeron, pitaa todistaa asuvansa siella missa asuu... Tiistaina sain lopulta muutaman tunnin jonottamisen ja byrokratiataistelun jalkeen kreikkalaisen verotusnumeron, minka jalkeen suuntasin puhelinliikkeeseen. Siella sanoin etta tarvitsen lankapuhelimen ja internetin. Sain seuraavat ohjeet: nyt kirjoitamme puhelinsopimuksen. Kahden paivan paasta soitat palvelunumeroon ja sovit puhelinasentajien kanssa koska tulevat. He tulevat neljan paivan sisalla soitosta. Kaksi paivaa asennuksen jalkeen menet jalleen puhelinliikkeeseen ja avaat internetliittyman. No, toivottavasti ensi viikon aikana saan siis internetyhteyden, joka tulee kylla melko kalliiksi, kun piti myos avata se lankapuhelin, jonka kuukausimaksu on 15 euroa.

Yliopisto on edelleen yksi kaaos. Ohjaava proffani oli sairaana kun meilla piti olla tapaaminen. Opinto-oppaassa kerrotaan kylla kurssit, mutta ei kurssiaikoja eika -paikkoja - sen sijaan sain toisen lapun, jossa kerrotaan aikoja ja paikkoja, mutta siina kerrotaan vain, koska kukin opettaja opettaa - ei tietenkaan sita, mita kurssia. Lisaksi valinnaiskurssien ajat ovat vain ohjeellisia, koska yleensa opiskelijat paattavat sen yhdessa. Eli en tullut tastakaan tapaamisesta paljonkaan viisaammaksi. Nykykreikan kielikurssi sen sijaan on selva. Jouduin tosin hankkimaan kurssia varten rontgenkuvan rintakehastani (?!). Menin yliopiston laakarille, joka ohjasi minut yliopistolliseen sairaalaan. Siella minut ohjattiin Agios Pavloksen sairaalaan, missa minulle ilmoitettiin, etta minun taytyy menna johonkin muuhun sairaalaan. Tanaan sitten aamulla vaan paukkasin lahimpaan sairaalaan ja sanoin etta tarvitsen rontgentutkimuksen yliopistoa varten. Yllattaen tahan menikin vain puoli tuntia. Laakari oli tehokas, tosin rontgenkone vaikutti todella epailyttavalta ja aion mahdollisimman pian tehda itselleni sateilymittauksen. Sairaala oli myos erittain torkyisessa kunnossa, ei tee mieli taalla sairastua...

Yritin tanaan soittaa puhelinasentajille, mutta he eivat vastanneet. Ehka huomenna parempi tuuri. Byrokratia on vasyttavaa, mutta onneksi parin viikon sisalla alkaa helpottaa, kun alkuongelmat on saatu ratkottua. Yritan myos avata tilin paikalliseen pankkiin saastaakseni hieman pankkikuluissa ja helpottaakseni laskujen maksamista.

Kivojakin asioita on sattunut. Laulutunnit ovat aivan loistavia, ja huomaan osaavani kreikkaa paiva paivalta enemman. Pystyn tunneilla puhumaan kaiken tarvittavan kreikaksi. Opettajani kutsui minut laulamaan myos kuoroonsa, jossa meita on noin 15 miesta. Siella on tosi hauska laulaa, ja muut miehet ovat tosi mukavia. Ja hyvia laulajia! Tanaankin meilla on parin tunnin harjoitukset illalla. Eli arki alkaa taallakin tulla - iltaisin on todella vasynyt kun paasee kotiin, joten uni maittaa.

Huomenna odotan myos kuriirilahetysta Kreetalta, josta tilasin soittimen jolla voin nauhoittaa laulutunnit ja jumalanpalvelukset. Mutta en tieda mihin aikaan kuriiri saapuu, joten paivystan koko paivan kotona. Erittain mielenkiintoista...